Palkitusti Suomen parhaat tiet, laadusta tinkimättä - Tapio Pahkakangas Oy

Tapio Pahkakangas on yrittäjä ja pääurakoitsija alueella, jonka tienkäyttäjät äänestivät Väyläviraston kyselyssä Suomen parhaiten hoidettujen teiden joukkoon talvikautena 2020-2021. Tunnustus on paikallisesti toimivalle yritykselle merkittävä, samoin kuin Arcticille, sillä Pahkakankaan yrityksen, Tapio Pahkakangas Oy:n tienhoitokalusto koostuu Arcticin laitteista. Pahkakangas on toiminut tienhoidon parissa jo kolmekymmentä vuotta, ja hän mielellään jakaa osaamistaan ja oppejaan myös muille, sillä turvallisuus on yhteinen asia. Haastattelimme yrittäjää, ja selvitimme, minkälaisilla ratkaisuilla muutkin urakoitsijat voivat päästä alueellaan vastaaviin tuloksiin.

Mistä syntyy Suomen parhaiten kehitetty tienhoito?

Tienkäyttäjät ovat äänestäneet Pahkakankaan urakan parhaiten kehittyneenä Pohjalaismaakunnista. Millä tavalla myös muille tiestöille voidaan saada yhtä turvalliset olosuhteet, kuin mitä Pahkakangas on onnistunut luomaan omalle urakka-alueelleen? Asiaa kysyttäessä Pahkakankaalta, hän korostaa sään tarkkailua, ja oikea-aikaista aurausta, ja kuvailee käytännön prosessia lopulta ”aika yksinkertaiseksi”:

”Sanotaanko näin, että tarkkailemalla sääennusteita on tiedotteen mukaan esim. suolattu paljon ennakkoon, ja tehty ennusteiden perusteella päätökset siitä, milloin lähdetään auraamaan. Säästän siinä, että lähden oikealla hetkellä liikkeelle, eikä silloin kun lumet ovat polkeentuneet. Suolausta on lisätty niin, että tie on pidetty kunnossa, ei siis niin että lumi sulaa.”.

Sään lisäksi yrittäjä muistuttaa katsomaan myös lämpötilaennusteita, sekä säätutkia: ”Jos sade tulee yöllä, niin voi tutkasta katsoa, eikä tarvitse valvoa, vaan laittaa kellon soimaan. Siinä ei tarvitse yöunia menettää. Viimeisen tunnin aikana ennen toimenpiteitä teen päätökset ja ohjeistan kuljettajat kalustosta ja siitä, mitä tehdään.”.

Palkinnon edellytyksenä oli jo valmiiksi korkealla laatutasolla oleva tienhoito. Pahkakankaan mukaan laadun valvonta on alueella toiminut hyvin konsulttien, aluevastaavien sekä työnjohtajien kanssa: ”Yhtään ainoaa sakkoa en ole saanut tienhoidosta” -kertoo Pahkakangas, kiteyttäen myös aiempien vuosien urakoiden sujumista. Ehkä tärkeimmän asian jatkuvan kehityksen syyksi yrittäjä lausuu aivan huomaamatta, todeten sen, että hänkin oppii edelleenkin koko ajan uutta toimialalta: ”Ammattitaitoa täytyy kehittää, se ei tule yhdessä tai kahdessa talvessa. Ei ihan viimeisin oppi, mutta eräs, joka tulee mieleen, on pölynsidonta ja kevätmuokkaukset. Ne on tehtävä todella tarkkaan, jotta ne myös toimivat.”.

Laadukkaan tienhoidon kalustovalinta

Koska yritys on palkittu laadukkaan tienhoidon kehittäjänä, ensimmäisenä tulee mieleen kysymys, millaisella kalustolla tienhoitoa tehdään? Pahkakankaan vastaus ei rakennu kalustolistasta, vaan ympäristötekijöistä sekä tekemällä oppimisesta: ”Meillä on hoidettavana tiestöä yhteensä 720 kilometriä. Tähän sisältyy päätieverkkoa 300 kilometriä, S-luokan tiestöä noin 20 kilometriä, sekä sorateitä. Rannikolla ja sisämaassa on aivan eri olosuhteet, ja se täytyy ottaa huomioon kalustovalinnassa. Tai esimerkiksi, kun Kaustinen - Veteli -alue on plussaa, Lestijärvellä ja Perhossa voi olla pakkasta – yhdessä paikassa märkää lunta ja toisessa pakkaslunta. Pitääkin olla jatkuvasti ajan hermolla.”

Tienhoitoon yrityksestä löytyy reilu kymmenen tienhoitoautoa, jotka kaikki on varustettu Arcticin laitteilla. ”Arcticin laitteet ovat osoittautuneet hyviksi ja tuoneet leivän pöytään. En näe muuta vaihtoehtoa, vaikka olen katsonut. Varaosia kun tarvitaan, niin on voinut helposti vain tilata, ja homma on toiminut.

Tienhoitolaitteiden ominaisuudet

Nykyisin on tarjolla paljon laitevaihtoehtoja tienhoitoon, ja valintojen tekeminen voi tuntua haastavalta. Tienkäyttäjien tarpeet määrittävät myös kalustovalintoja. Pahkakankaalta löytyy vuosien kokemus urakoinnista työnjohdollisesti, kasvavaa liiketoimintaa ajatellen, sekä käytännön auraustyöstä. Valintoja yrittäjä tekee vuosien tekemisen kautta hankitulla varmuudella. ”Kyllä tässä 21 vuoden aikana itselle on tullut se varmuus ja pystyy sanomaan kuljettajille mitä tehdään, ja mitä kalustoa laitetaan reitille. Ohjeistan kuljettajat itse ennen tien päälle lähtöä. Haluan itsekin olla kentällä, ja hoidan talvisin ihan koko ajan teitä ja kesäisin teen niittoja, jotta pysyn ajan hermolla.”.

Yrityksessä käytettiin alkuaikoina myös käytettyjä auroja, autoja ja hiekottimia. Nykyisin kalusto hankitaan uudehkona ja uutena, ja niitä huolletaan säännöllisestiEnsinnäkin, pitää olla kunnon kalusto ja oikeat työvälineet työn tekemiseen, se on kaiken A ja O. Tänä päivänä täytyy olla asianmukaiset laitteet, kun tekee töitä ja huoltojen pitää olla ajallaan hoidettu.”, -vastaa Pahkakangas, kun kysytään millä tavoin lähdetään kehittämään urakointia ja tienhoidon laatua parempaan suuntaan.

Pahkakangas mainitsee arvostavansa hiljaisia HPD etuauroja:Ne hiljaiset aurat on jotain aivan uskomatonta. Niillä on todella miellyttävä tehdä töitä.” Urakka-alueen jokainen tienhoitoauto on varustettu myös alusterällä, ja Pahkakangas suosittelee niiden käyttöä, sekä kertoo itse ajavansa paljon alusterä alhaalla.

Kuinka parantaa tienhoidon laatua?

Ansaitun palkintonsa lunastanut urakoitsija itse on tietenkin paras taho kertomaan polkunsa tähän lopputulokseen: miten urakoissa on panostettu laatuun, miten yrityksen omaa toimintaa on kehitetty, ja miten yritys on pyrkinyt huomioimaan tienkäyttäjien tarpeet.

Pahkakangas nostaa esille sen, että urakoitsijalla ja työnjohdolla täytyy olla tietoa itse ammatista ja käytännön työstä: ”miten voi osata, jos on vain kirjaa lukemalla oppinut, eikä itse aurannut?” -hän pohtii asiaa ääneen. ”Toisekseen, pitää olla kunnon kalusto ja oikeat työvälineet työn tekemiseen”.


Yrityksen kasvutarina: lama-ajasta pääurakointiin

”Olin metsurina, kun koitti ensimmäinen 80-luvun lama. Oltiin nuorempia ja jäätiin työttömäksi. Vuonna -93 pääsin yhdelle urakoitsijalle niittämään tienvarsia. Innostuinkin kovasti siitä hommasta!” Näin alkaa yrityksen perustamistarina, lamavuosista, jolloin otettiin vastaan työ kuin työ, ja työstä kehkeytyikin aivan uusi ammatti, tai ”kipinä”, kuten Pahkakangas kuvailee̵ ja sitä myötä uusi suunta elämälle.

Myöhemmin kyseinen urakka siirtyi Pahkakankaalle hoidettavaksi, ja tuore yrittäjä suoritti liikenneyrittäjäkurssin. ”Laitoin yhden auton keväällä -94. Siitä se lähti kasvamaan ja kavereita piti palkata hommiin lisää. Niittotyöt lisääntyivät merkittävästi, ja talvihoito tuli uutena toimialana mukaan vuonna 1998.” Yrittäjän omin sanoin, kipinä sen kuin kasvoi talvitienhoitoon ja 2000 -luvun alussa yrityksellä alkoi olemaan jo kunnolla talvihoitourakoita. Samanaikaisesti yritys laajensi toimintaansa maanrakentamiseen ja tientekoon, sekä avasi oman louhoksen. Ensimmäinen iso viiden vuoden tienhoitourakka otettiin vastaan 2009, jota seurasi seitsemän vuoden urakka. ”Paljon on ollut töitä, ja siitä on saanut olla kiitollinen” -toteaa yrittäjä nöyrän rauhallisena miettiessään sitä, mitä kaikkea yritys on saavuttanut vuosien aikana.



Taustaa Väyläviraston palkinnosta

Palkinnon jakamisella korostetaan sitä, että tienhoitotyötä tehdään tienkäyttäjien turvallisuuden ja sujuvan liikkumisen takaamiseksi. Väylävirasto haluaa palkita parhaan asiakastyytyväisyyden lisäksi myös toimijoita, jotka ovat kehittäneet toimintaansa. Palkinnon saamisen vertailuarvona käytetään kolmen edellisen vuoden keskiarvoa, johtuen siitä, että talvet ovat erilaisia. Lisäksi kriteerinä on, että toimija sijaitsee omassa sarjassaan puolivälin yläpuolella tai tuloksen pitää olla yli 3,0 (asteikolla 1-5), joka kertoo siitä, että toimija on laadultaan jo ennestään ollut kärkipäässä, ja vielä pystynyt parantamaan tienhoidon laatua sekä asiakastyytyväisyyttä.

Kuva: © Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Palkinnon edellytyksenä oli jo valmiiksi korkealla laatutasolla oleva tienhoito. Pahkakankaan mukaan laadun valvonta on alueella toiminut hyvin konsulttien, aluevastaavien sekä työnjohtajien kanssa: ”Yhtään ainoaa sakkoa en ole saanut tienhoidosta”.

Kuva: ©Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Valintoja yrittäjä tekee vuosien tekemisen kautta hankitulla varmuudella. ”Kyllä tässä 21 vuoden aikana itselle on tullut se varmuus ja pystyy sanomaan kuljettajille mitä tehdään, ja mitä kalustoa laitetaan reitille. Ohjeistan kuljettajat itse ennen tien päälle lähtöä. Haluan itsekin olla kentällä, ja hoidan talvisin ihan koko ajan teitä ja kesäisin teen niittoja, jotta pysyn ajan hermolla.”.

Lisätietoa palkinnosta

Väylävirasto: https://vayla.fi/-/maanteiden-talvihoidosta-kiitosta-katso-mista-loytyvat-tyytyvaisimmat-tienkayttajat

Ely-keskus: https://www.ely-keskus.fi/uutiset-2021/-/asset_publisher/wunrvszgFqL0/content/urakoitsijoille-kiitosta-talvihoidon-onnistumisista-etel-c3-a4-pohjanmaa-